Näin kesälomien päättyessä kertaus perusasioihin. Onko aito, oikea käytettävyyden määritelmä joskus hukassa? (ainakin itse joudun sanatarkkaa määritelmää aina aika etsimään). Määritelmähän on sanamuodoltaan aika monimutkainen, ja hieman erilaisia käännöksiä näkyy eri kirjoituksissa.
Käytettävyyden määritelmä on ISO 9241-11 englannin kielisen version mukaan: Extent to which a product can be used by specified users to achieve specified goals with effectiveness, efficiency and satisfaction in a specified context of use.
ISO 9241-11 virallinen - ja suositeltava - suomenkielinen käännös on: Mitta, miten hyvin määrätyt käyttäjät voivat käyttää tuotetta määrätyssä käyttötilanteessa saavuttaakseen määritetyt tavoitteet tuloksellisesti, tehokkaasti ja miellyttävästi.
Edelleen määritellään käytetyt termit:
• Käyttäjä: Henkilö, joka on vuorovaikutuksessa tuotteen kanssa.
• Tavoite: Tarkoitettu lopputulos.
• Tuloksellisuus: Tarkkuus ja täydellisyys, jolla käyttäjät saavuttavat määritetyt tavoitteet.
• Tehokkuus: Voimavarojen käyttö suhteessa tarkkuuteen ja täydellisyyteen käyttäjien saavuttaessa tavoitteet.
• Tyytyväisyys: Epämukavuuden puuttuminen ja myönteinen suhtautuminen tuotteen käyttöön.
• Käyttötilanne: Käyttäjät, tehtävät, laitteet (laitteisto, ohjelmisto ja aineistot) sekä fyysinen ja sosiaalinen ympäristö, jossa tuotetta käytetään.
(Esimerkiksi suomenkielisessä wikissä määritelmä on käännetty hieman erilailla: Se vaikuttavuus, tehokkuus ja tyytyväisyys, jolla tietyt määritellyt käyttäjät saavuttavat määritellyt tavoitteet tietyssä ympäristössä).
----------------
Määritelmän keskeinen ajatus on siis se, että käytettävyydessä on kyse siitä, miten tuote tukee käyttäjän tehtäviä ja työtä. Eikä siis esimerkiksi erityisesti siitä, minkä näköinen käyttöliittymä on (tämä harhakäsitys jatkuvasti tulee vastaan).
Määritelmä on keskeinen, paljon viitattu ja omasta mielestäni perussisällöltään hyvä. Mutta tämäkään määritelmä ei tietenkään ole mikään totuus.
Määritelmästä ja sen edelleen kehittämisestä keskustellaan standardointipiireissä. Ja on joitakin näkemyksiä - myös itselläni - miten määritelmää voitaisiin kehittää.
Palaan noihin kehittämisajatuksiin myöhemmin. Mutta ensin kysyisin, että onko teillä lukijat ajatuksia, kokemuksia tai ehdotuksia määritelmään liittyen? Mikä hyvää, mikä mättää, mitä puuttuu, mikä epäselvää tms?
Määritelmän saa aina rikki, kun katselee tietystä näkövinkkelistä.
VastaaPoistaKäytettävää tuotetta on helppo käyttää, olen kuullut sanottavan.
Mielestäni ongelmallista on käytettävyyden ja käyttökokemuksen välisen eron hämärtyminen. Minusta tuntuu, että toisinaan käytettävyyteen halutaan sisältää käyttökokemukseen kuuluvaa asiaa.
Itse olen pelitutkijana pyrkinyt jäsentämään peleihin liittyvää käytettävyyttä, pelattavuutta ja pelikokemusta seuraavasti:
Käytettävyyden piiriin kuuluvat se, miten yksittäiset mekaniikat ja käyttöliittymäelementit toimivat. Pelattavuuteen liittyy edellä mainittu käytettävyys, sekä dynamiikka joka syntyy kun eri mekaniikat ovat keskenään vuorovaikutuksessa. Pelikokemus syntyy sekä käytettävyyn ja pelattavuuden tekijöistä, mutta myös tuotteen (=pelin) ulkopuolisista asioista kuten muut pelaajat, pelaajan vireystila, asenne ja kokemukset ko. pelityyppiä kohtaan jne.
Saattoi mennä sivuraiteelle, menköön pikkulauantain piikkiin :)
Mielenkiintoinen kommetti!
VastaaPoista- Aluksikin käyttäjäkokemukselle on myös olemassa standardimääritelmä (ISO 9241-210:ssä). Olen kirjoittanut siitä: http://iso9241-210.blogspot.com/2011/03/kayttajakokemus-maaritelma.html. Palaan vielä myöhemmin käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen suhteeseen.
- Kirjoitat: "Käytettävyyden piiriin kuuluvat se, miten yksittäiset mekaniikat ja käyttöliittymäelementit toimivat". Itse olen käyttänyt tästä asiasta kirjassani termiä "suppea käytettävyys". Mutta yleensä ottaen käytettävyys on laajempi asia: missä määrin järjestelmä tukee käyttäjän työtä, missä määrin käyttäjät saavuttavat tavoitteensa. Tästä olen käyttänyt termiä "laaja käytettävyys" (huom! nuo termit "suppea" ja "laaja" käytettävyys ovat omia; niitä ei kirjallisuus erota vaikka minun mielestäni pitäisi!)
- Pelimaailma on kuitenkin käytettävyyden kannalta "erilainen" siinä mielessä, että yleensä muissa järjestelmissä hyvä käytettävyys tarkoittaa sitä, että saavuttaa tavoitteensa nopeasti (tehokkuus). Pelimaailmassa taas pelaaja haluaa "viipyä" pelaamisessaan
Kyllä, suhteeni käytettävyyteen pelien kohdalla on suppea juurikin siksi, mitä tuossa viimeisessä kappaleessasi mainitsit. "Tehokas" peli olisi varsin tylsä mahdollisesti :) Peleissähän hauskuus ja haaste ovat tärkeitä elementtejä, joista ainakin viimeksimainittua pyritään välttämään hyötysovelluksissa.
VastaaPoistaKäytettävyys, pelattavuus, pelikokemus jaottelu on mielestäni hyvä, koska sen avulla pystyn ainakin itse jäsentämään paremmin eri osa-alueita. Joku roti ja järjestys on saatava maailmaan nääs :)
Tuo käyttäjäkokemuksen määritelmähän on varsin uusi, saa nähdä minkälaista palautetta se tulee saamaan. Määritelmähän on sopivan lyhyt, mutta nuo lisähuomautukset vievät siltä napakkuutta.
Lyhyesti sanottuna oma mielipiteeni kuitenkin on, ettei käytettävyyteen tulisi sekoittaa käyttökokemukseen liittyviä asioita, koska tällöin kommunikointi hankaloituu. Henkilö A puhuu käytettävyydestä, mutta henkilö B ei tiedä että viittaako A nyt "laajaan" vaiko "suppeaan" käytettävyyteen.
Törmäsin tähän ongelmaan lukiessani kirjaa Game Usability (Isbister & Schaffer), joka sisälsi melkoisen määrän pelikokemukseen viittaavaa tavaraa...
Formaalit määritelmät ovat hyvin usein monimutkaisia ja siksi vaikeaselkoisia. Käytettävyyden virallinen määritelmäkään ei säästy tältä ongelmalta. Määritelmien formaalista esitysmuodosta seuraa yleensä se, että monet ihmiset vieroksuvat määritelmiä. Sen takia esimerkiksi "käytettävyys on helppokäyttöisyyttä" on tavanomainen tapa, jolla käytettävyyttä määritellään.
VastaaPoistaToisaalta näköaisti on ihmisille tärkein tapa hahmottaa ympäristöään, joten ei mikään ihme, että käytettävyys usein mielletään käyttöliittymän ulkonäöksi. Vaikka se onkin harhakäsitys käytettävyydestä, kuten toteat.
Virallisen määritelmän hyvyys on mielestäni siinä, että se perustuu käyttämiseen. Usein olenkin sanonut, ettei käytettävyys-sanan pohjalla ole turhaan verbi 'käyttää'. Kukapa sitä vain katselee käyttöliittymiä. Ja jos katselee, on se yleensä merkki huonosta käytettävyydestä (käyttäjä ei ymmärrä mitä pitäisi tehdä, eikä uskalla koskea mihinkään).
Hyvää määritelmässä on myös se, että tehokkuuden lisäksi siinä kiinnitetään huomiota tuloksellisuuteen. Tehokkuutta ja tuloksellisuutta voisi verrata tilastotieteen mittausteoriassa oleviin käsitteisiin reliabiliteetti ja validiteetti. Reliabiliteetti kertoo sen, miten tarkka mittari on. Validiteetti puolestaan kertoo siitä, että mittari todella mittaa sitä, mitä olikin tarkoitus mitata. Ei ole järkeä mitata jotakin tarkasti, ellei mittari todellisuudessa mittaa oikeaa ominaisuutta. Vastaavasti voi sanoa, ettei ole järkeä miettiä miten tehokkaasti välineen (ja sen käyttöliittymän) avulla tehtävän voi tehdä ellei välineellä voi tehdä juuri sitä tehtävää, joka käyttäjän olisi tarkoitus suorittaa (tuloksellisuus).
Kun ihmisten ymmärrys käytettävyydestä kehittyy, näyttää siltä, että useat ensin aloittavat siitä, että käytettävyys mielletään käyttöliittymän ulkonäöksi. Seuraavana askeleena on se, että korostetaan käyttämisen tehokkuutta. Tämä on varmaankin ainakin osaksi käytettävyystestaustoiminnan seurausta. Testejä tehtäessä helposti huomio kiinnittyy suoritusten tehokkuuteen (nopeus, virheettömyys). Käyttöliittymiä voidaan viilata vaikka kuinka paljon, jotta suoriutuminen saadaan tehokkaaksi.
Tuloksellisuuden suunnittelu vaatii käyttäjien tehtävien ja työkontekstin hyvää ymmärrystä. Täytyy tietää käyttäjien tavoitteet. Näiden selvittely vaatii käyttäjätutkimuksia ja tehtäväanalyysejä. Suunnittelijoiden on lähdettävä kentälle.
Mielestäni tuloksellisuusaspektiin pitäisi käytettävyystoiminnassa kiinnittää enemmän huomiota ja korostaa sitä, että tehokkuus on mielekästä vasta, kun tuloksellisuus on kunnossa.
Virallisessa suomenkielisessä käännöksessä on yksi merkittävä virhe. Siinä nimittäin satisfaction on käännetty miellyttävyydeksi. Miellyttävyys ei kuitenkaan ole sama asia kuin tyytyväisyys. Jokin asia voi olla miellyttävä, tuottamatta silti tyytyväisyyttä. Tyytyväisyyteen liittyy ajatus siitä, että jokin tavoite on saavutettu. Miellyttävyyteen ei tällaista sisälly.
Mielenkiintoista kyllä, määritelmän yksittäisiä termejä määriteltäessä listassa onkin termi tyytyväisyys ei miellyttävyys. Mutta määritelmä kyllä on miellyttävyydelle.
Se, että tyytyväisyys (satisfaction) on mukana määritelmässä on mielestäni hyvä asia. Sillä huomioidaan se, että ihmisen toiminnassa on aina mukana emotiaalisia tekijöitä, oli kyse sitten huvista tai työstä. Se, että saa tehtävän suoritettua, tuottaa tyytyväisyyttä. Niinpä hyvällä käytettävyyssuunnittelulla voidaan tuottaa tyytyväisyyttä.