Miksi tämä blogi?

 Käytettävyyttä suunnitellaan usein väärin

Yleisesti hyväksytään, että käytettävyys on tärkeä ominaisuus ja hyvän käytettävyyden suunnitteluun yleensä tähdätään. 

Kuitenkin käytettävyyttä on erityisen helppo suunnitella väärin. Ja valitettavasti usein näin myös tehdään*.  Lopputuloksena 

• vaikeakäyttöisiä järjestelmiä
• tuotteita
• verkkosivuja ja 
• palveluja

* Esimerkkinä monet julkisen kilpailutuksen kautta hankitut tietojärjestelmät. 

Miksi käytettävyyttä suunnitellaan väärin?

Syynä väärinkäsitykset siitä, mitä käyttäjäkeskeinen suunnittelu on, ja mitä se ei ole

Näillä sivuilla kerron

• mitä periaatteita ja käytäntöjä kuuluu käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun
• mitä ei pitäisi tehdä. 
• erityisesti keskityn kysymyksiin, joihin vastauksia ei löydy muualta

Kriittisiä kysymyksiä, joihin yleiset käytettävyysmenetelmät eivät vastaa

On monia, tunnettuja ja paljon käytettyjä hyviä käyttäjäkeskeisen suunnittelun tapoja. Tällaisia ovat esimerkiksi 

• käytettävyystestaus ja 
• käyttäjähavainnoinnit

Kuitenkaan paljon käytetyt menetelmät eivät vastaa kaikkiin kysymyksiin. Näillä sivuilla vastaan erityisesti seuraaviin kysymyksiin, jotka ovat kriittisiä käyttäjäkeskeisen suunnittelun onnistumiseksi:

1. Mikä tieto asiakkaasta on kriittistä tietää heti kehityshankkeen alussa käyttäjäkeskeisen suunnittelun - ja yleensä suunnittelun - onnistumiseksi? Ja miten se  tieto hankitaan? 

Ilman tällaista tietoa on suuri riski, että kehittämistyö lähtee vikasuuntaan, seurauksena usein raskaatkin muutostyöt tai lopputulos, joka ei vastaa asiakkaan ja käyttäjien tarpeita. "Tunne asiakas paremmin kuin hän on itse" pitäisi olla suunnittelun lähtökohta, eikä ole edes vaikea saavuttaa.

Katso tarkemmin: Kohdemaailma-analyysi, KMA

2. Mitä asioita, ja millä tavalla käytettävyydestä tulee kommunikoida liiketoimintajohdon kanssa? 

Käytettävyydestä pitäisi puhua liiketoimintajohdon kanssa sen tuottaman potentiaalisen liiketoiminnallisen vaikuttavuuden kautta. Käytettävyystyön sisältö ja resurssit tulee lähteä liiketoiminnan tavoitteista, ja sen vuoksi ne ovat myös liiketoimintakohtaisia. 

Katso tarkemmin: Haluttu käytettävyyden vaikuttavuus, HKV

3. Mitkä tavat ovat oikeita ottaa käyttäjät mukaan kehityshankkeisiin, ja mitkä vääriä tapoja? Niin, että heiltä saadaan oikea ja tarpeellinen tieto kehittämisen pohjaksi. Ja niin, että käyttäjiä ei rasiteta turhaan. 

On rajattua, miten ottaa käyttäjät mukaan kehityshankkeisiin. Monet yleisesti käytetyt tavat eivät toimi, ja samalla ovat eettisesti vääriä käyttäjiä kohtaan. Esimerkiksi käyttäjähaastattelut pitää tehdä tietyllä tavalla; muuten voivat sekä tuottaa epäluotettavaa tietoa ja samalla ovat käyttäjien epäeettistä kohtelua.

Katso tarkemmin: 

4. Millä tavalla pitäisi tietojärjestelmien hankinta tehdä, jotta hankinta johtaisi lopputulokseltaan aidosti hyvään käytettävyyteen? 

Käytännössä tämä tarkoittaa erityisesti sitä, miten käytettävyys pitäisi sisällyttää tarjouspyyntöihin. Vastaus on, että ihan eri tavalla kuin mitkä ovat nykyiset käytännöt.

Katso tarkemmin: 

-------

Sisältö on pääasiassa blogikirjoituksia. Lisäksi sivuilla on luettelo julkaisuistani (useimmat niistä ladattavia).