keskiviikko 10. elokuuta 2011

Mikä hyödyllistä käytettävyystutkimusta?

Ei riitä, että tutkimus tuottaa uutta tietoa. Uuden tiedon on oltava myös hyödyllistä. 

Viime vuosikymmenellä tehtiin eräs käyttöliittymäalan tutkimus, jonka tuloksena muun muassa todettiin, että kännykässä on valikko (suurinpiirtein näin).

Onko tällaisella tutkimustuloksella merkittävyyttä? Tiedän, että moni ajatteli tuolloin, että tuloshan on itsestään selvä. Tutkijan näkökulmasta tulosta  kuitenkin saattoi perustella siten, että kukaan ei ollut asiaa systemaattisesti tutkinut aikaisemmin, ja että tässä sen vuoksi tuotettiin uutta tietoa.

Usein näkeekin mainittavan tutkimuksen kriteerinä sen, että tulee tuottaa uutta tietoa.


Tämän postaukseni idea ei ole pohtia sitä, että oliko tulos "kännykässä on valikko" uutta tietoa vai ei. Sen sijaan haluan nostaa esiin kysymyksen siitä, että onko uuden tiedon tuottaminen riittävä kriteeri käytettävyystutkimukselle (ja yleensäkin tutkimukselle). Ja tämä esimerkki mielestäni valaisee tätä asiaa erinomaisesti.

Ajatellaanpa, mitä hyötyä yllä mainitusta tutkimustuloksesta ("kännykässä on valikko") oli/ olisi ollut Nokialle? Tai jollekin muulle toimijalle? Vastaus on kai ilmeinen: ei yhtään mitään. Voiko tällaisen tulokseen reagoida juuri muuten kuin että "kännykässä on valikko... so what?". Ei tällainen tutkimustulos ainakaan Nokiaa (olisi) auttanut olemaan Applea edellä käytettävyysasioissa.

Ei riitä, että tutkimus tuottaa uutta tietoa. Uuden tiedon on oltava myös hyödyllistä. 

Jos edellä mainittu tutkimus olisi tuottanut sen tyyppisiä  kuten "valikko on hyvä ratkaisu kännyköissä", tai että "valikot ovat jossakin tilateissa hankalia käyttää, ja pitäisi kehittää jotain parempaa", niin näistä olisi ollut ihan eri tavalla hyötyä. Toisaalta tällaisten asioiden selvittäminen olisi tietenkin ollut tutkimuksellisesti paljon haastavampaa.

Yllä mainittu esimerkki oli akateeemisesta tutkimuksesta. Mutta sama pätee tietenkin myös lähempänä käytäntöä olevaan tutkimukseen. Käytettävyyssuunnittelussakin olisi keskityttävä toimenpiteisiin, joiden hyödyllisyys on aidosti merkityksellistä.  Yhdessä käytettävyyden keskustelufoorumissa on esillä kysymys "Which should be used: Login, Log in, Logon, Log on?" (keskustelu näyttää näkyvän avoimesti!) Tämän tyyppisten asioiden selvittämiseen tuskin kannattaa laittaa merkittäviä resursseja.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti