JHS-suosituksen käytettävyysvaatimusesimerkki: pientä pohdittavaa...

JHS-suositus "173 ICT­palvelujen kehittäminen: Vaatimusmäärittely" antaa suosituksia, nimensä mukaisesti,  tietojärjestelmän vaatimusmäärittelylle. 

Suositus on yleinen, eikä se erityisesti keskity yksittäisiin laatuominaisuuksiin kuten käytettävyys. On kuitenkin mielenkiintoista tarkastella suosituksen sisältöä käytettävyyden suhteen, koska oletan, että suositusta käytetään referenssinä myös käytettävyyteen liittyvien vaatimusten määrittämisessä. 

Otan tässä esiin suosituksessa olevan yhden esimerkin. Kohdan "11.1 Vaatimusluettelo ja tunnistetiedot" esimerkissä, s. 21, on (sattumoisin?) kaksi käytettävyysvaatimusta: 

(vähän epäselvä kuva; blogiin ei kuitenkaan mahtunut siististi tarkempaa)

Esimerkki on siis tarkoitettu yleiseksi vaatimusluetteloa kuvaavaksi, ei mitenkään erityisesti käytettävyysvaatimusesimerkeiksi.  Mutta kun kuitenkin ovat suosituksen esimerkkejä, niin tarkastellaan sitä tarkemmin tarkemmin. Aluksi yleisemmin, sitten validiuden ja todennettavuuden kannalta (ks. esim.  http://hankikaytettavyytta.blogspot.com/2011/08/miksi-kaytettavyys-epaonnistuu.html). 

1. Mitä käytettävyyden attribuuttia  (http://kaytettavyysnavigoija.blogspot.com/2011/08/mika-olikaan-kaytettavyyden-maaritelma.html) esimerkin vaatimukset edustavat? 

• Erityisesti, onko kyseessä tuloksellisuus vai tehokkuus?

No, tämä on vähän teoreettinen kysymys; jätänpä sen lukijan pohdittavaksi/ kommentoitavaksi. 

2. Ovatko vaatimukset valideja, sisällöllisesti oikeita? 

• Eli esimerkiksi jos käyttäjä voi muuttaa salasanaansa 30 sekunnin suoritusajassa, niin tarkoittaako se hyvää käytettävyyttä? 

Tämäkin lukijan pohdittavaksi. 

3. Ovatko vaatimukset todennettavia? Eli voidaanko niiden saavuttaminen yksikäsitteisesti todentaa?
----------------------
Ajattelin vastata itse ylläoleviin kysymyksiin, mutta jätänpä viimeisimmänkin kysymyksen aluksi lukijan pohdittavaksi ja kommentoitaviksi.