maanantai 10. tammikuuta 2022

Haastattelussa vuodelta 2017 kerron käytettävyyden keskeiset periaatteet tiivistettynä

Haastattelu "Laitteiden huono käytettävyys ärsyttää" julkaistiin IT-lehdessä (Invalidiliitto) vuonna 2017 (nro 2). Laitan sen nyt tähän blogiin, koska siinä tiivistän monia keskeisiä mutta usein sivuutettuja käytettävyyden suunnittelun periaatteita: 

  • käytettävyys on suunnittelijoiden vastuulla
  • kohdemaailma pitää olla suunnittelijoiden hallussa 
  • käytettävyys ei perustu käyttäjien mielipiteisiin vaan suunnittelijan ammattitaitoon
  • käyttäjähaastatteluissa pitää keskittyä faktoihin, ei mielipiteisiin
  • vihje käyttäjille: älä vastaa, jos sinulta kysytään "millaisia ominaisuuksia haluat uuteen järjestelmään"
  • "tunne asiakkaan maailma paremmin kuin hän itse" pitäisi olla tavoite (ei ole vaikea saavuttaa!)
  • hankinnoissa "saa sellaista käytettävyyttä mitä tilaa"; jos ei osaa tilata, niin saa mitä sattuu
Klikkaamalla kuvaa pääset lukemaan koko haastattelun. 













lauantai 8. tammikuuta 2022

Artikkelini Helsingin sanomissa, kokoelma

Kirjoittelin vuosien varrella useammankin kerran Helsingin sanomiin. Useimmat kirjoitukset käsittelivät tietojärjestelmien helppokäyttöisyyttä julkisissa hankinnoissa, mutta myös muutama juttu Nokiasta ja yhteiskunnallisista teemoista. 

Alla kokoelma kirjoituksista, osittain oman muistinikin virkistykseksi. Linkeistä avautuvat niin kuvankaappaukset painetusta lehdestä kuin verkossa olevat tekstit. Linkit olivat alkujaan suoraan Hesariin, mutta koska ko. linkit näyttävät vanhentuvan ajan myötä (eivät enää vie artikkeleihin), niin linkit vievät omaan arkistooni.   

Ammatilliset 

9.11.2011: Atk-hankinnoissa vastuu kuuluu tilaajalle

Tässä vieraskynäkirjoituksessa tuon esiin se, että julkisissa hankinnoissa vastuu käytettävyydestä on viime kädessä hankkijoilla. Toimittajat eivät tee sen parempaa käytettävyyttä kuin mitä hankkijat tarjouspyynnöissään vaativat. 


1.7.2012: Helppokäyttöisyyttä on osattava vaatia

Tämä vieraskynäkirjoitus on kohdistettu suoraan Apotin hankintaprojektiin. Pääsanomani on, että käytettävyys pitäisi määrittää pakollisissa vaatimuksissa. (Jälkikäteen voidaan todeta, että näin ei Apotissa tehty.)


12.9.2012: Tietojärjestelmän oltava helppokäyttöinen

Julkisuudessa on tuotu esiin, että Apotin koulutuskustannukset ovat korkeat. Tuon esiin sen ristiriidan, että jos Apotin sanotaan olevan helppokäyttöinen, niin silloin koulutukseen ei pitäisi tarvita paljon resursseja. 


17.4.2013: Julkiset hankinnat eivät suosi halpaa

Usein väitetään, että huono laatu johtuu siitä, että "hinta ratkaisee" tietojärjestelmien hankinnoissa. Kuitenkin hinnan painoarvo valintakriteereissä on usein varsin alhainen. Vastoin yleistä ymmärrystä, jos halutaan laatua, niin hyvin laaditussa tarjouspyynnössä hinnan painoarvo on korkea. 


18.3.2014: Vaikeakäyttöisyys myös uusien järjestelmien riesa

Jotta järjestelmät saataisiin aidosti helppokäyttöisiksi, ratkaisuna on käytettävyyden aito vaatiminen tarjouspyynnöissä. Tällaiseen käytännön muuttamiseen ei kuitenkaan näytä olevan halua. 


17.10.2014: Mistä Nokian alamäki johtui?

Nokian alamäki ei ehkä johtunutkaan siitä, että Nokia ei kuunnellut käyttäjiä. Vaan siitä, että uskottiin käyttäjiä väärällä tavalla ilman, että johdolla oli oikeaa visiota. 


Järjestelmiä ei saada helppokäyttöisiksi triviaaleilla toimenpiteillä kuten edellyttämällä käyttäjien mukanaoloa kehityksessä ja kysymällä heidän mielipiteitään. 


30.8.2016: Gradun tekeminen on periaatteessa yksinkertaista

Gradun tekemisen vaikeutta liioitellaan; gradun tekeminen on periaatteessa looginen ja yksinkertainen prosessi. Esitän gradun tekemisen kolme päävaihetta.  


22.1.2017: HSL ei tilannut helppokäyttöistä laitetta

Kommentoin sitä ristiriitaa, että vaikka HSL:n uuden matkakortinlukijan eteen tehtiin paljon käyttäjäkeskeistä suunnittelua, niin lopputuloksessa oli jopa triviaaleja käytettävyysongelmia. 


4.9.2017: Yhteiskunnan arvot ovat muuttuneet

Kommentti Antti Rinteen "synnytystalkoisiin". 


18.4.2018: Tuliko Apotista vaikeakäyttöinen?

Kommentoin sitä ristiriitaa, että Apotin koulutuksen kerrotaan vaativan paljon resursseja, vaikka Apotin piti olla helppokäyttöinen. 


1.8.2019: Palveluille pitää määrittää riittävä laatu

Laatua ei saavuteta korkeammalla hankintahinnalla tai hintarajalla vaan riittävän laadun määrittämisellä. Tästä seuraa nurinkuriselta vaikuttava lopputulema: jos julkisissa hankinnoissa haluaa hyvää laatua, valinnan tuleekin ratkaista viime kädessä hinta.


Yhteiskunnalliset


31.10.2014: Avoimmuutta keskusteluun

Kommentti avioliittolakikeskusteluun. 


6.11.2014: Nykyinen avioliittolaki ei ole syrjivä

Kommentti avioliittolakikeskusteluun. 


4.9.2017: Yhteiskunnan arvot ovat muuttuneet

Kommentti Antti Rinteen "synnytystalkoisiin". 


maanantai 15. kesäkuuta 2020

Apotissa karmea väärinkäsitys käytettävyydestä, Oulussa ymmärretään oikein?

Lähtökohta


Tämä kirjoitus on osittain hypoteesia, koska se perustuu rajattuun tietoon. Apotissa kyseessä on kommentti LinkedInissä, Oulun tapauksessa uutisen otsikko. 


Aloin kirjoittaa Apotista sen vuoksi, että Apotissa (mahdoliisesti) tehty asia on käytettävyyssuunnittelun näkökulmasta totaalisesti väärä. Mutta täysin looginen ja mahdollinen. Jos ei Apotissa, niin jossakin toisessa hankkeessa. Joka tapauksessa sellainen, josta mielestäni on syytä varottaa mitä tahansa hanketta.


Uutinen Oulussa kehitetystä Esko-potilastietojärjetelmästä osui silmiin sen jälkeen, kun olin kirjoittanut jutun kertaalleen. Ja Oulussa taas mennään uutisotsikon oikealla periaatteella. Lisäsin loppuun vähän tekstiä Oulun tapauksesta. 


Taustaa


Käytettävyydessä ja käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa* käyttäjien mukanaoloa kehityshankkeessa korostetaan. Termi ”käyttäjäkeskeinen suunnittelu” itsessään antaa kuvan, että käyttäjät ovat suunnittelun keskiössä. 


Käyttäjäkeskeisyys ja käytettävyys tarkoittaa toki käyttäjien osallistumista kehityshankkeeseen, mutta ei millä tavalla tahansa. Esimerkiksi näkee väärinymmärryksiä, kuten 

Nämä kaikki on ”pahoja” väärinymmärryksiä käytettävyydestä ja käyttäjälähtöisyydestä. 


Millainen oli Apotin (mahdollinen) väärinkäsitys käytettävyydestä?


Edellä mainitut väärikäsitykset kalpenevat sen rinnalla, mitä Apotissa mahdollisesti tehtiin. (Toistan, tämä tästä eteenpäin on hypoteesia, koska perustuu rajattuun tietoon). Apotissa (mahdollisesti) tehtiin sellaista käytettävyyden nimissä, että en ollut ennen nähnyt eikä oma mielikuvitus ollut siihen riittänyt. 


Apotissa (mahdollisesti) valittiin käytettäyys strategiaksi, "jotta saataisiin rajatuksi muut kuin lääkärit pois hankkeen avainhenkilöistä" (tämä on se kommentti LinkedInissä). 


Kun kyseessä oli potilastietojärjestelmä, niin lääkärit ovat käyttäjiä; mutta tämä ei itsessään ole oleellista. Pointti siis se, että käyttäjäkeskeisyys (mahdollisesti) tulkittiin tarkoittavan, että käyttäjät pitäisi olla hankkeen avainhenkilöitä. 


Siis niin väärin kuin mahdollista verrattuna aitoon käyttäjäkeskeisyyteen.  


Miksi Apotissa (mahdollisesti) tehtiin näin? 


Syytä en tiedä. Mutta pidän täysin mahdollisena, että tällaisen väärinkäsityksen syyt ovat Apotin ulkopuolisia. 


Kuten alussa mainitsin, monesti korostetaan erityisesti käyttäjien mukanaoloa. Yksinkertaisesti, jotkut voivat tulkita termin "käyttäjäkeskeinen suunnittelu" siten, että "mitä enemmän käyttäjille valtaa kehitystyössä, sitä parempi"*.   


On siis oikeita ja vääriä tapoja ottaa käyttäjät mukaan. Jos käyttäjien oikeat roolit jätetään mainitsematta, niin tästä sitten asiaan perehtymätön voi tehdä johtopäätöksen, että ”mitä enemmän käyttäjät mukana, sen parempi”. Voi olla, että tämä yksioikoinen ja harhaanjohtava käsitys käytettävyydestä ja käyttäjäkeskeisyydestä sai jalansijaa sitten myös Apotissa. 


Mutta niin pitkälle en ole aiemmin nähnyt missään mentävän, että avainhenkilöt olisivat tällä perusteella nimetty käyttäjistä. Jos Apotissa tehtiin näin perusteena ”käytettävyys”, niin on ollut karmea väärinkäsitys käytettävyydestä. Aito käyttäjäkeskeisyys kun on sitä, että käyttäjät ovat mukana ainoastaan omassa roolissaan - oman alansa asiantuntijoina ja käyttäjinä - eivätkä minkäänlaisessa vastuussa järjestelmän kehittämisestä ja laadusta. 


Oulun Esko-potilastietojärjestelmän käyttäjälähtöisyys näyttää oikeaoppiselta


Uutisotsikko sanoo: Tämä porukka tuntee suomalaisen terveydenhuollon”. Otsikko (en näe itse juttua, kun se on maksumuurin takana) sanoo kyllä aika mielenkiintoista. Jos Eskoa tosiaan kehittää IT-ammattilaiset siltä pohjalta, että ymmärtävät asiakkaan maailman, niin ollaan oikealla tiellä. 


Tietääkseni Eskon kehitystiimillä on vuosien kokemus aihealueesta. Mutta periaatteessa syvällisen perehtymisen asiakkaan maailmaan voi tehdä hyvinkin nopeasti, kuten kirjassani Kohdemaailma-analyysi kerron. 



-----------------


PS. Olen yrittänyt tuoda esiin perussanomaa käyttäjien oikeasta roolista jo vuosia. Myös joissakin terveydenhuollon järjestelmien seminaareissa. 


Eräässä terveydenhuollon tietojärjestelmäseminaarin esityksissäni totesin jo vuosia sitten, että ”lääkärien mielipidettä ei pitäisi kysyä” tietojärjestelmien suunnittelussa (ks. kuva alla). Minulla on sellainen käsitys, että tämä on tulkittu siten, että en jotenkin arvostaisi lääkärien mielipiteitä. Tästä siis ei ole ollut lainkaan kyse. Pointtini siis on se, että yleensäkään käyttäjien mielipidettä ei pitäisi kysyä, kattaen kaikenlaisten järjestelmien kehityksen ja kaikenlaiset käyttäjät.