Se dramaattinen ero: käytettävyys hankinnoissa vs. tuotekehityksessä

Käytettävyyden varmistus hankinnoissa ja tuotekehityksessä eroaa draamaattisesti toisistaan. Tässä en kuitenkaan tarkoita käytettävyyden varmistuksen perusasioista: menetelmiä ja prosesseja. Vaan vastuun jakoa: kuka maksaa, jos käytettävyys menee pieleen?

Tuotekehityksessä vastuun käytettävyydestä kantaa yritys itse ("suunnittelija"). Jos käytettävyys ei pelitä, niin se näkyy yrityksen menestyksessä. Rahat menevät kilpailijoille (kuvan yläosa). Hyvä esimerkki tästä Nokian "käytettävyyskohtalo".

Hankinnoissa vastuu käytettävyysongelmista on kuitenkin ASIAKKAALLA - eikä suunnittelijalla (täysin epäloogista näin entisen tuotekehittelijän taustalta - kesti aikansa ennenkuin sen opin). Mutta näin se on: jos halutaan korjata toimittajan suunnitteleman käyttöliittymän ongelmia, niin se tarkoittaa asiakkaan tekemää lisätilausta toimittajalle. Eli raha siirtyy täysin päinvastoin kuin tuotekehityksessä. Kuvan alaosa.

Hankinnoissa käytettävyysongelmat jäävät asiakkaan harmiksi. Ja jos niitä korjataan, se tarkoittaa lisäkustannuksia asiakkaalle. Ja lisäbisnestä toimittajalle - käyttöliittymän suunnittelijalle.

Seuraavassa postauksessa tarkastelen vähän tarkemmin tätä mekanismia.