Edellisen kirjoituksen kommentissa kerrottiin tarjouspyynnöstä, jossa edellytettiin: "....toimittajan tuli suunnitella käyttäjälähtöisesti..."
Kuitenkaan tällaiset prosessivaatimukset - vaaditaan toimittajalta käyttäjälähtöistä suunnittelua, käytettävyystestausta jne. - eivät ole valideja käytettävyysvaatimuksia. Niillä ei periaatteessa taata minkään tason käytettävyyttä.
Prosessivaatimukset voi täyttää, vaikka tulosten laatu on mitä sattuu. Ne eivät erottele toimittajan kykyä tuottaa laatua. Toki laatua voi toteutua, mutta yhtä hyvin se voi jäädä toteutumatta. Prosessivaatimuksilla taataan käytännössä ainoastaan se, että jotain tehdään (ja lisäkustannuksia asiakkaalle).
Prosessivaatimukset voisivat toimia, jos käytettävyystyö olisi mekaanista "tuotantotyötä". Mutta kun käytettävyystyö ei ole tällaista. Käytettävyystyö on "älytyötä", ja sen tulosten laatu riippuu tismalleen siitä, kuka sattuu tekemään noita prosesseja. Tutkimusten mukaan edes tunnettujen toimistojen tulokset ole välttämättä kummoisia: http://kaytettavyysnavigoija.blogspot.com/2011/04/kaytettavyyden-varmistus-ei-ole.html
Sitten on ihan eri asia, että käytettävyyden aikaansaamiseksi käytännössä tarvitaan systematiikkaa ja prosesseja. Mutta syy-seuraus -suhteet siis eivät mene niin, että systematiikalla ja prosesseilla (tai menetelmillä) taattaisiin mitään.
Prosessivaatimukset ovat kuitenkin askel oikeaan suuntaan: harva tarttuu tarjouspyyntöön, jonka sisältö on täysin vieras. Usein tietyillä prosesseilla tehdyistä suunnitelmista vaaditaan vielä referenssejä, joten periaatteessa prosessien oikeanlaista soveltamista on mahdollista arvioida.
VastaaPoistaAsiakkaat tuntevat käytettävyysperiaatteet niin huonosti, että tuntuisi hullunkuriselta, jos tarjouspyynnössä olisi osattu listata käytettävyysvaatimuksia. Tällöinhän heillä olisi omaa osaamista asiasta, eikä tarjouspyyntöä välttämättä tarvittaisi.