Apotissa karmea väärinkäsitys käytettävyydestä, Oulussa ymmärretään oikein?

Lähtökohta

Tämä kirjoitus on osittain hypoteesia, koska se perustuu rajattuun tietoon. Apotissa kyseessä on kommentti LinkedInissä, Oulun tapauksessa uutisen otsikko. 

Aloin kirjoittaa Apotista sen vuoksi, että Apotissa (mahdoliisesti) tehty asia on käytettävyyssuunnittelun näkökulmasta totaalisesti väärä. Mutta täysin looginen ja mahdollinen. Jos ei Apotissa, niin jossakin toisessa hankkeessa. Joka tapauksessa sellainen, josta mielestäni on syytä varottaa mitä tahansa hanketta.

Uutinen Oulussa kehitetystä Esko-potilastietojärjetelmästä osui silmiin sen jälkeen, kun olin kirjoittanut jutun kertaalleen. Ja Oulussa taas mennään uutisotsikon oikealla periaatteella. Lisäsin loppuun vähän tekstiä Oulun tapauksesta. 

Taustaa

Käytettävyydessä ja käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa* käyttäjien mukanaoloa kehityshankkeessa korostetaan. Termi ”käyttäjäkeskeinen suunnittelu” itsessään antaa kuvan, että käyttäjät ovat suunnittelun keskiössä. 

Käyttäjäkeskeisyys ja käytettävyys tarkoittaa toki käyttäjien osallistumista kehityshankkeeseen, mutta ei millä tavalla tahansa. Esimerkiksi näkee väärinymmärryksiä, kuten 

• Käytetään termiä käyttäjien ”osallistaminen”. Sisältää ajatuksen, että käyttäjillä olisi jokin erityinen velvollisuus olla mukana kehityshankkeessa (ei näin, koska usein käyttäjät eivät halua). http://kaytettavyysnavigoija.blogspot.com/2017/03/millainen-pitaisi-olla-jarjestelmien.html  
• Kysytään käyttäjien mielipiteitä suunnittelun pohjaksi. http://kaytettavyysnavigoija.blogspot.com/2017/09/oikeaa-kayttajalahtoisyytta-ei-ole.html  
• Suunnitellaan käyttöliittymää yhdessä käyttäjien kanssa
• Laitetaan tekemään asiantuntija-arviointeja http://kaytettavyysnavigoija.blogspot.com/2018/10/kaytettavyyden-asiantuntija-arviointi.html 
• Palkataan käyttäjiä mukaan kehityshankkeseen http://kaytettavyysnavigoija.blogspot.com/2017/03/laakari-ottaa-esiin-kaksi-tarkeaa.html  
• käyttäjät pisteyttämään käytettävyyttä (julkisissa hankinnoissa)
• jne jne

Nämä kaikki on ”pahoja” väärinymmärryksiä käytettävyydestä ja käyttäjälähtöisyydestä. 

Millainen oli Apotin (mahdollinen) väärinkäsitys käytettävyydestä?

Edellä mainitut väärikäsitykset kalpenevat sen rinnalla, mitä Apotissa mahdollisesti tehtiin. (Toistan, tämä tästä eteenpäin on hypoteesia, koska perustuu rajattuun tietoon). Apotissa (mahdollisesti) tehtiin sellaista käytettävyyden nimissä, että en ollut ennen nähnyt eikä oma mielikuvitus ollut siihen riittänyt. 

Apotissa (mahdollisesti) valittiin käytettäyys strategiaksi, "jotta saataisiin rajatuksi muut kuin lääkärit pois hankkeen avainhenkilöistä" (tämä on se kommentti LinkedInissä). 

Kun kyseessä oli potilastietojärjestelmä, niin lääkärit ovat käyttäjiä; mutta tämä ei itsessään ole oleellista. Pointti siis se, että käyttäjäkeskeisyys (mahdollisesti) tulkittiin tarkoittavan, että käyttäjät pitäisi olla hankkeen avainhenkilöitä. 

Siis niin väärin kuin mahdollista verrattuna aitoon käyttäjäkeskeisyyteen.  

Miksi Apotissa (mahdollisesti) tehtiin näin? 

Syytä en tiedä. Mutta pidän täysin mahdollisena, että tällaisen väärinkäsityksen syyt ovat Apotin ulkopuolisia. 

Kuten alussa mainitsin, monesti korostetaan erityisesti käyttäjien mukanaoloa. Yksinkertaisesti, jotkut voivat tulkita termin "käyttäjäkeskeinen suunnittelu" siten, että "mitä enemmän käyttäjille valtaa kehitystyössä, sitä parempi"*.   

On siis oikeita ja vääriä tapoja ottaa käyttäjät mukaan. Jos käyttäjien oikeat roolit jätetään mainitsematta, niin tästä sitten asiaan perehtymätön voi tehdä johtopäätöksen, että ”mitä enemmän käyttäjät mukana, sen parempi”. Voi olla, että tämä yksioikoinen ja harhaanjohtava käsitys käytettävyydestä ja käyttäjäkeskeisyydestä sai jalansijaa sitten myös Apotissa. 

Mutta niin pitkälle en ole aiemmin nähnyt missään mentävän, että avainhenkilöt olisivat tällä perusteella nimetty käyttäjistä. Jos Apotissa tehtiin näin perusteena ”käytettävyys”, niin on ollut karmea väärinkäsitys käytettävyydestä. Aito käyttäjäkeskeisyys kun on sitä, että käyttäjät ovat mukana ainoastaan omassa roolissaan - oman alansa asiantuntijoina ja käyttäjinä - eivätkä minkäänlaisessa vastuussa järjestelmän kehittämisestä ja laadusta. 

Oulun Esko-potilastietojärjestelmän käyttäjälähtöisyys näyttää oikeaoppiselta

Uutisotsikko sanoo: ”Tämä porukka tuntee suomalaisen terveydenhuollon”. Otsikko (en näe itse juttua, kun se on maksumuurin takana) sanoo kyllä aika mielenkiintoista. Jos Eskoa tosiaan kehittää IT-ammattilaiset siltä pohjalta, että ymmärtävät asiakkaan maailman, niin ollaan oikealla tiellä. 

Tietääkseni Eskon kehitystiimillä on vuosien kokemus aihealueesta. Mutta periaatteessa syvällisen perehtymisen asiakkaan maailmaan voi tehdä hyvinkin nopeasti, kuten kirjassani Kohdemaailma-analyysi kerron. 

-----------------

PS. Olen yrittänyt tuoda esiin perussanomaa käyttäjien oikeasta roolista jo vuosia. Myös joissakin terveydenhuollon järjestelmien seminaareissa. 

Eräässä terveydenhuollon tietojärjestelmäseminaarin esityksissäni totesin jo vuosia sitten, että ”lääkärien mielipidettä ei pitäisi kysyä” tietojärjestelmien suunnittelussa (ks. kuva alla). Minulla on sellainen käsitys, että tämä on tulkittu siten, että en jotenkin arvostaisi lääkärien mielipiteitä. Tästä siis ei ole ollut lainkaan kyse. Pointtini siis on se, että yleensäkään käyttäjien mielipidettä ei pitäisi kysyä, kattaen kaikenlaisten järjestelmien kehityksen ja kaikenlaiset käyttäjät. 

* Itse yritän välttää termiä "käyttäjäkeskeinen suunnittelu", koska se tosiaan voi olla harhaanjohtava. Itse puhun mieluummin "käytettävyyssuunnittelusta". Vielä tarkempi olisi "käytettävyysohjattu suunnittelu", mutta on terminä ehkä vähän kömpelöhkö.