Aiempaa kirjoitustani käytettävyyden validoinnista kommentoitiin ketterän kehityksen käyttäjälähtöisyydellä (http://hankikaytettavyytta.blogspot.com/2011/09/kaytettavyyden-validointi-edellyttaa.html?showComment=1315308433056#c26718616511358904).
Käyttäjälähtöisyys on tietenkin periaatteessa hyvä lähtökohta. Mutta käyttäjien mukanaolo ei sinällään takaa yhtään mitään käytettävyydestä (keskeinen kysymys on, miten käyttäjät otetaan mukaan).
Jo usampi vuosi sitten olin tekemässä studya, jossa käytiin läpi VTT:n tekemä ketterän kehityksen esimerkkiprojekti käytettävyysnäkökulmasta (raportoitu: http://www.informatik.uni-trier.de/~ley/db/conf/profes/profes2004.html#JokelaA04). Tuoteomistaja - asiakas ja myöskin käyttäjä - oli mukana projektissa aktiivisessa roolissa. Kuitenkin projektin käytettyvyyden kypsyystasoksi saatiin karkeasti "0" (asteikolla 0...4). Kuten em. artikkelin otsikossa sanotaan, "Close Co-operation with the Customer Does Not Equal to Good Usability".
- Otetaan yksi kohta edellä viitatusta kommentista: "Scrum-kehityksessä käytettävyyden huomioiminen on periaatteessa helppoa, koska työn määrittelyn välineenä olevien käyttäjätarinoiden (User Stories) muotoilu on käyttäjälähtöistä. Tällöin kirjoituksen lainauksessa mainittu toimintatapa, jossa prototyypillä ("realistisella sovelluksen simulaatiolla"), on mielekäs kun siinä hyväksytetään alkuperäisen määrittelyn toiminnallisuudet asiakkaalla tai tuoteomistajalla (Product Owner)... Milloin on riittävän hyvä" on silloin kun tietyn käyttäjätarina voidaan hyväksyä tehdyksi (Definition of Done)."
Tässä siis tulkintani mukaan sanotaan, että hyvän käytettävyyden kriteeri on se, että asiakas hyväksyy toteutetun käyttäjätarinan.
Ja minun kommenttini on, että asiakkaan hyväksynnällä ei tarvitse olla mitään tekemistä käytettävyyden kanssa. Käytettävyyden kriteeri ei ole se, että "asiakas hyväksyy" vaan se, että "miten hyvin määrätyt käyttäjät voivat käyttää tuotetta määrätyssä käyttötilanteessa saavuttaakseen määritetyt tavoitteet tuloksellisesti, tehokkaasti ja miellyttävästi" (ISO 9241-11 määritelmä; ks. myös http://kaytettavyysnavigoija.blogspot.com/2011/08/mika-olikaan-kaytettavyyden-maaritelma.html).
Jos asiakas ei hyväksy perusteenaan heikko käytettävyys, taitaa ISO -kriteerikin täyttyä? Tai jos asiakas on itse käyttäjä, niin kuin usein taitaa olla.
VastaaPoista- Jaakko
Pitänee hieman täsmentää tuota sanomaani. Tietenkin on ok jos asiakas hyväksyy käytettävyyden validisti tehdyn käytettävyysarvioinnin perusteella - niinhän se pitää mennäkin. Mutta tarkoitin tuossa sitä, että hyväksyminen tapahtuu katselmoinnissa tms. Silloin kyse ei ole käytettävyyden validoinnista siinä mielessä kuin mistä edellisessä kirjoituksessa kirjoitin.
VastaaPoistaSe, että onko asiakas käyttäjä vai ei, niin muuta tilannetta.
Kiitos täsmennyksestä - edellisen kirjoituksen kommentissani tarkoitin juuri sitä, että aikaisen vaiheen prototyyppi käytettävyystestataan ja tulokset hyväksytetään käytettävyyden referenssivaatimuksiksi.
VastaaPoistaOlen samaa mieltä, että voi olla tarkoituksenmukaista tehdä käytettävyysarvio myös muilla keinoin riippuen iteratiivisen kehitystyön vaiheesta.
Vielä tarkennuksena, että kun kysymyksessä on hyväksyminen, niin pitäisi etukäteen määrittää hyväksymiskriteerit. Siis validit hyväksymiskriteerit käytettävyydelle.
VastaaPoistaSiis kyse ei ole "hyväksyttämisestä" vaan etukäteen määritettyjen kriteereiden saavuttamisesta