Käytettävyysalalla yritetään monesti korostaa, käytettävyys on enemmän kuin käyttöliittymä. Eli käytettävyyteen ei vaikuta pelkästään käyttöliittymäratkaisut vaan myös syvemmällä olevat järjestelmän suunnitteluratkaisut.
Mitä nämä käyttöliittymää syvemmällä olevat ratkaisut sitten ovat? Itse näen erityisen keskeisenä, että järjestelmällä on käyttäjälähtöisesti määritetty tietorakenne. Tietorakenteita kyllä määritetään, mutta kokemukseni mukaan ei erityisen käyttäjälähtöisesti. Ja kuitenkin, jos tietorakenne on ongelmallinen, niin käyttöliittymällä sitä on hyvin hankala korjata.
Kokemukseni mukaan käyttäjätarpeiden jäsentäminen tuottaa vahvan tietorakenteen. Ei itsestään, koska tietorakenne voi olla haastavaa jäsentää loogiseksi. Mutta tällainen jäsentäminen onkin mielestäni sopivaa haasteellista käytettävyysasiantuntijan työtä. Erityisesti järjestelmän eri entiteettien liittyvien tilojen tunnistaminen voi vaatia tosi aivotyötä - ainakin itse olen joskus joutunut todella pinnistelemään.
Ja vielä sellainen näkökulma, että tietorakennetta määritettäessä pääsee todella syvälle sovellusalueen ja käyttäjän maailmaan. Kohta jäsennät sitä paremmin kuin käyttäjät itse. On ihan mukava tunne, kun voi tuottaa käyttäjille "ahaa"-elämyksiä.
Käyttäjälähtöisen tietorakenteen määrittäminen on perustavaa laatua oleva työvaihe. Toisaalta olen myös huomannut, että sitä ei välttämättä kukaan muu projekteissa tee. Siinä on mielestäni oiva ja keskeinen rooli käytettävyysasiantuntijalle.
tämä on Timon testikommentti
VastaaPoistaMoi!
VastaaPoistaHyviä pointteja. Mikäli tietorakenne ei ole järkevä niin sitä ei kyllä enää käyttöliittymällä paranneta.
Joissakin firmoissa käyttöliittymäsuunnittelijoiden titteli onkin sw arkkitehti.
Eeva