Matkakortinlukija. Osa 1: Massiivia käytettävyystestejä ja käytettävyys pettää?
Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä on ollut jonkin aikaa käytössä uusi matkakortinlukija. Lukijassa on mitä selviä, jopa ihan perustason käytettävyysongelmia (toki vahvuuksiakin). Erityisen mielenkiintoisen tapauksesta tekee se, että käytettävyysongelmia on, vaikka matkakortinlukijaa on käytettävyystestattu paljon, jopa 100 käyttäjän massatesteillä (näin ainakin kerrotaan aikoinaan julkaistussa tarjouspyynnössä). Aloitan matkakortinlukijan käytettävyysanalyysin. Analyysi koostuu lyhyistä, muutaman minuutin videopätkistä.
Laitteen käytettävyyden lisäksi analysointarjouspyyntöä: tavasta, miten hankkeessa on käytettävyyttä pyritty varmistamaan. Analyysissa tulen osoittamaan, että itse asiassa on ihan loogista, että hankinnassa käytetty tapa ei todellakaan takaa käytettävyyttä. Alla analyysin osa 1: "Tästä kyse" (vajaan 4 minuutin video).
Hämäävää on, että aiemmin arvo-kortilla maksoin ensin itseni ja sitten matkakaverini. Kun en uudessa lukijassa älynnyt etukäteen lisätä +1 matkustajaa niin en voinutkaan maksaa toista heti perään. Onneksi ystävät auttoivat, kun ei ollut lipunmyyntivaunu. En tiedä olisiko maksu onnistunut hetken päästä, ei tullut testattua.
Itse en edes testannut toisen henkilön lisäämistä. Pitäydyn analyysissa siinä yhden matkustajan perusskenaariossa, jonka videoin. Sekin on mielestäni paljastavaa.
Hämäävää on, että aiemmin arvo-kortilla maksoin ensin itseni ja sitten matkakaverini. Kun en uudessa lukijassa älynnyt etukäteen lisätä +1 matkustajaa niin en voinutkaan maksaa toista heti perään. Onneksi ystävät auttoivat, kun ei ollut lipunmyyntivaunu. En tiedä olisiko maksu onnistunut hetken päästä, ei tullut testattua.
VastaaPoistaIhan hyvä havainto!
PoistaItse en edes testannut toisen henkilön lisäämistä. Pitäydyn analyysissa siinä yhden matkustajan perusskenaariossa, jonka videoin. Sekin on mielestäni paljastavaa.