Oikeat ja väärät tavat ottaa käyttäjät mukaan

Millä tavoilla ottaa käyttäjät mukaan paremmin (laadukkaammin, eettisemmin) kehityshankkeisiin, ja mitä tapoja tulee välttää?

"Käyttäjäkeskeinen suunnittelu" on osoittautunut terminä harhaanjohtavaksi. 
  • Monet reaalimaailman esimerkit osoittavat, että asiaan perehtymätön tulkitsee termin usein väärin. 
  • Ei ymmärretä sitä, että käyttäjäkeskeisyys tarkoittaa vain rajattua tapaa ottaa käyttäjiä mukaan. 
  • Se ei tarkoita siis suinkaan sitä, että käyttäjälle voidaan antaa mitä erilaisimpia rooleja
Tästä väärinkäsityksestä pari, mielestäni aika karmeaa esimerkkiä reaalimaailmasta: 
  • Koulujen käyttöön tarkoitetun järjestelmän käyttöliittymän suunnittelijaksi laitettiin erään koulun rehtori
  • Monissa julkisissa hankinnoissa käytettävyyttä pisteytetään siten, että käyttäjäraati antaa pisteet (esim. 1 - 10) käytettävyydestä toimittajien esittämän demon perusteella. 
Tällaiset käytetyt tavat eivät toimi, ja samalla ovat eettisesti vääriä käyttäjiä kohtaan. Esimerkiksi käyttäjähaastattelut pitää tehdä tietyllä tavalla; muuten voivat sekä tuottaa epäluotettavaa tietoa ja samalla ovat käyttäjien huonoa kohtelua.

Oikeat ja väärät tavat 
  • Oikeita tapoja ottaa käyttäjät mukaan on neljä. Kaikki perustuvat siihen, että käyttäjää pidetään ainoastaan oman osaamisensa asiantuntijana.  
  • Vääriä - mutta usein käytettyjä - tapoja voidaan tunnistaa ainakin seitsemän. Näissä tavoissa käyttäjälle annetaan muita tehtäviä kuin oman osaamiseensa liittyviä, kuten käyttöliittymien arviointia, suunnittelua, ja mielipidekysymyksiin vastaamista. 
Lisätietoa esimerkiksi täällä ja täällä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti