tiistai 6. elokuuta 2019

Ratkaisu julkisten hankintojen laatuongelmiiin: pitää määrittää "riittävä laatu"

Huomasin Hesarissa mielipidekirjoituksia julkisista hankinnoista, ja erityisesti niiden ongelmallisesta laadusta.

Kun kirjoitukset eivät mielestäni menneet asian ytimeen, niin kirjoitin, mistä asia kiikastaa. Eli siitä, että hankkijat eivät määritä tarjouspyyntöön hankittavalle palvelulle (järjestelmälle) riittävää laatua. Käytettävyyden suhteen se tarkoittaa, että ei määritetä (oikealla tavalla) riittävää käytettävyyttä/ käyttökokemusta.

Jos tarjouspyynnössä vaadita riittävää laatua, sitä mitä todennäköisimmin ei myöskään saada.

Kirjoitukseni, julkaistu 1.8.2019, näkyy tästä linkistä. Koska kirjoituksen lukeminen vaatii Hesarin lukuoikeuden, niin kirjoitus on kopioitu alle.

PS. Olen kirjoittanut tähän asiaan liittyen Hesariin ensimmäisen kerran vuonna 2011. Ja myös moniin muihin foorumeihin. Kukaan ei ole kumonnut näkemystäni, mutta käytäntöjen muuttamiseen ei tunnu  olevan innostusta. Ehkä syynä se, että kenelläkään (hankkijalla) ei lopulta ole motivaatiota...?

PPS. Jos luet kirjoitusta käytettävyysnäkökulma mielessä, niin korvaa sana "laatu" sanalla "käytettävyys".

-----------------

Palveluille pitää määrittää riittävä laatu


Julkiset hankinnat tarvitsevat uutta ajattelua. 

Helsingin sanomat 1.8.2019

MIELIPIDESIVUILLA on kirjoitettu julkisten hankintojen laadusta. Toimitusjohtaja Ilpo Niemen mukaan (HS 28.7.) parempi laatu ja korkeampi hinta voivat lopulta tulla hankkijalle edullisemmaksi kuin halvimman tarjouksen hyväksyminen. Hankintajohtaja Timo Martelius ehdotti (HS 30.7.) yhtenä ratkaisuna käänteistä kilpailutusta: hankintayksikkö ilmoittaa hinnan, jonka on valmis maksamaan palvelusta, ja kilpailu käydään vain laatuun liittyvillä perusteilla.

Kumpikaan näistä kirjoituksista ei kuitenkaan anna konkreettista ratkaisua hankintojen yleiseen ja perimmäiseen ongelmaan: miten varmistaa hankinnan riittävän hyvä laatu? Korkeampi hinta tai tietty hintaraja ei takaa laatua. Ratkaisu on riittävän laadun määrittäminen hankittavalle palvelulle.

Riittävä laatu tarkoittaa laadun vähimmäistasoa, jolla palvelu toimii riittävän hyvin käyttötarkoituksessaan. Riittävä laatu täyttää liiketoiminnan, asiakkaiden, käyttäjien ynnä muiden tarpeet.

Jos palvelun laatu on alle vähimmäistason, seurauksena on ongelmia, käyttäjien tyytymättömyyttä, lisäkustannuksia ja niin edelleen. ”Ylilaadusta” taas ei kannata maksaa, koska se ei tuo palveluun merkittävää lisäarvoa.

Haaste on, että jokaiselle hankinnalle pitää määrittää omat riittävän laadun mittarit ja kriteerit, eikä se yleensä ole helppoa. Riittävään laatuun liittyvä ajattelu on kuitenkin välttämätöntä hankintojen laadun kehittämiseksi. Vaikka lähestymistavassa on haasteensa, se vapauttaa resursseja yleisesti käytetyltä laatutekijöiden vertailulta, joka on tarpeetonta, hankalaa ja raskasta eikä lopulta takaa laatua.

Tarjouspyynnössä riittävä laatu näkyy sitten pienenä yllätyksenä. Kun riittävä laatu on pakollisena vaatimuksena ja kun laatuvertailuja ei tarvita, ainoaksi valintakriteeriksi jää hinta. Lopputulema kuulostaa nurinkuriselta. Jos julkisissa hankinnoissa haluaa hyvää laatua, valinnan tuleekin ratkaista viime kädessä hinta.

Timo Jokela

filosofian tohtori, dosentti, Helsinki