P-SUS (positiviinen SUS) -kysely suomeksi: uusi versio

Aiemmassa kirjoituksessani ehdotin käännöstä P-SUS (Positive System Usability Scale) -kyselylle, ja pyysin käännöksestäni palautetta. Ja kiitos monelle, sitä myös sain!

Tässä nyt uusi versio käännöksestä, johon otin ideoita saamistani kommenteista. Tätäkin toki saa kommentoida, mutta olkoon tämä nyt toistaiseksi voimassa oleva käännökseni.

Tilanteesta riippuen, sanan "verkkosivusto" voi korvata termillä "järjestelmä" tai "palvelu" (tms).

P-SUS (Positiviinen System Usability Scale): 

1	I think that I would like to use this website frequently	Käyttäisin mielelläni tätä verkkosivustoa usein.
2	I found the website to be simple.	Koin verkkosivuston olevan yksinkertainen.
3	I thought the website was easy to use.	Verkkosivustoa oli mielestäni helppo käyttää.
4	I think that I could use the website without the support of a technical person	Osaisin käyttää verkkosivustoa ilman teknisen henkilön opastusta.
5	I found the various functions in this website were well integrated.	Mielestäni verkkosivuston eri osat toimivat keskenään hyvin yhteen.
6	I thought there was a lot of consistency in this website.	Mielestäni verkkosivuston eri osat toimivat samalla tavalla.
7	I would imagine that most people would learn to use this website very quickly.	Kuvittelen, että useimmat oppisivat verkkosivuston käytön erittäin nopeasti
8	I found the website very intuitive	Mielestäni verkkosivuston käyttö oli erittäin intuitiivista (= oli erittäin helppo arvata, miten verkkosivusto toimii).
9	I felt very confident using the website	Tunsin itseni hyvin varmaksi, kun käytin verkkosivustoa
10	I could use the website without having to learn anything new	Osaisin käyttää verkkosivustoa ilman, että minun täytyy opetella mitään uusia asioita.

Positiivinen SUS (System Usability Scale) suomeksi

Positiivisen SUS -skaalan on todettu antavan yhtä luotettavia tuloksia kuin perinteisen SUS -skaalan, mutta on helpompi täyttää (ja sitä kautta käytettävämpi!). Ks.  http://www.amazon.com/Quantifying-User-Experience-Practical-Statistics/dp/0123849683/ref=la_B006LTIRUO_1_1?ie=UTF8&qid=1367820523&sr=1-1.

Kyselyähän käytetään käytettävyystestisession jälkeen mittaamaan koettua käytettävyyttä.

Kyselyt ovat kuitenkin herkkiä käännöksille. Alla on oma käännökseni. Pyydän itse kutakin antamaan palautetta käännöksestä: jos näette käännöksessä ongelmia tai teillä on ehdotuksia, miten parantaa käännöstä. 

1	I think that I would like to use this website frequently	Luulen, että mielelläni käyttäisin tätä verkkosivustoa usein.
2	I found the website to be simple.	Huomasin verkkosivuston olevan yksinkertainen.
3	I thought the website was easy to use.	Ajattelin, että verkkosivuston käyttäminen on helppoa.
4	I think that I could use the website without the support of a technical person	Luulen, että osaisin käyttää verkkosivustoa ilman teknisen henkilön opastusta.
5	I found the various functions in this website were well integrated.	Huomasin verkkosivuston eri toimintojen toimivan hyvin yhteen.
6	I thought there was a lot of consistency in this website.	Ajattelin, että verkkosivuston eri osat toimivat keskenään samalla tavalla.
7	I would imagine that most people would learn to use this website very quickly.	Luulen, että useimmat oppivat verkkosivuston käytön erittäin nopeasti.
8	I found the website very intuitive	Mielestäni verkkosivuston käyttö oli erittäin intuitiivista (oli helppo arvata, miten verkkosivustoa käyttää)
9	I felt very confident using the website	Tunsin itseni hyvin varmaksi, kun käytin verkkosivustoa.
10	I could use the website without having to learn anything new	Osaisin käyttää verkkosivustoa ilman, että minun täytyy opetella mitään uusia asioita.

Esimerkki: Jos haluaa laatua, niin hinta tarjousten valintaperusteeksi!

Jos haluaa laatua, niin laatu pakollisiin vaatimuksiin ja hinta päävertailukriteeriksi.

Tästä olen kirjoitellut aiemminkin: käytettävyys (ja laatu yleisemminkin) pakollisiin vaatimuksiin eikä vertailukriteereihin tarjouspyynnöissä: http://hankikaytettavyytta.blogspot.fi/2012/01/laatu-pakollisiin-vaatimuksiin-eika.html. 

Vielä esimerkin valossa, miksi näin. Jatkuvasti näkee tarjouspyyntöjä, joissa tämä ei toteudu. Toisaalta kukaan ei ole pystynyt minulle osoittamaan vääräksi sitä yksinkertaista päättelyä, miksi laatu pitäisi olla pakollisissa vaatimuksissa. Kuvaan vielä asian esimerkin kautta. 

Oheisessa taulukossa erään tarjouspyynnön vertailukriteerit; aika paljon näkee tämän tyyppisiä. Hinnan painoarvo on 40% ja laadun 60%. Vertailukriteerit tarkoittavat siis sitä, että pakolliset vaatimukset täyttävistä toimittajista valitaan tarjouskilpailun voittajaksi se, joka saa vertailukriteereistä eniten pisteitä. 

Valituksi tulee siis toimittaja, joka saa korkeimmat pisteet. Pisteet lasketaan periaatteessa mekaanisella yhteenlaskulla: lasketaan kunkin tarjouksen vertailukriteereistä saadut pisteet yhteen. Korkeimman pistemäärän saanut tarjous voittaa ja on valittava. Piste. 

Nyt kun laatu on vertailukriteereissä, niin ongelma on se, että valituksi voi tulla toimittaja, joka saa joiltakin laadun alueilta "nollan". Toisin sanoen, asiakas ei saa siltä osa-alueelta minkäänlaista laatua. 

Tämän esimerkin vertailukriteereissä käytettävyyden ("kokonaiskäytettävyys") painoarvo on 16%. Nyt voi olla täysin mahdollista, että valituksi voi tulla toimittaja, joka saa käytettävyydestä "nollan", jos se saa korkeat pisteet muilta osa-alueilta.

Eikä tämä siis koske pelkästään käytettävyyttä vaan myös muita laatukriteereitä. Esimerkin vertailukriteereissä "toimittajan kokemus ja projektiosaaminen" on painoarvolla 5%. On siis tosi suuri mahdollisuus, että valituksi voi tulla toimittaja, joka saa kokemuksesta ja projektiosaamisesta "nollan". Kelpaako tällainen toimittaja ihan oikeasti järjestelmän hankkijalle?

Yhteenveto: jos haluaa laatua, niin laatu pois vertailukriteereistä ja laatu pakollisiin vaatimuksiin, ja hinnan ratkaista valinnnan (siis hinta on 100%). Niin oudolta kuin se aluksi ehkä kuullostaakin. (Valintakriteereissä voi toki olla jonkin verran "ylimääräistä" laatua; mutta näkisin, että hinnan painoarvon olisi yleisesti oltava vähintään 80%). 

"Se ei toimi", ei kirkossakaan

Kirkon uusi Kirjuri-jäsentietojärjestelmä on aiheuttanut pöhinää kirkon sisällä, ainakin Kirkko & kaupunki -lehden pääkirjoituksen (lue tästä) (html) mukaan: "Järjestelmässä ei olekaan kuin yksi vika. Se ei toimi". 

Itse kommentoin mielipideosastolla jutulla (lue tästä), jonka sisältö ei varmaan yllätä tämän blogin lukijoita. Vaikka en hankintaa tarkemmin tunne, niin valistunut arvaukseni on, että ongelma on ollut järjestelmän (kehittämisen) kilpailuttamisessa.