tiistai 6. syyskuuta 2022

Seitsemän (7) väärää ja neljä (4) oikeaa tapaa ottaa käyttäjät mukaan järjestelmän hankinnassa ja kehityksessä

Kirjoitin elokuussa blogikirjoituksen potilastietojärjestelmän tarjouspyynnöstä. Sen jälkeen tuli keskustelua LinkedInissä liittyen siihen, miten käyttäjien pitäisi olla mukana järjestelmien hankinnassa ja kehityksessä, ja miten ei. 

Olen kirjoittanut asiasta aiemmin seikkaperäisesti, esimerkiksi kappaleen Miten käyttäjät mukaan tietojärjestemäkehitykseen - ja miten ei? Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuun Katse kohti IT-etiikkaa

Nyt sitten ajattelin kerrata lyhyesti: luettelo niin laadullisesti kuin eettisesti vääristä ja oikeista tavoista. 

Väärät tavat ottaa käyttäjät mukaan: 

  1. Käyttäjiä pyydetään määrittelemään järjestelmän ominaisuuksia ja kertomaan mielipiteitä tulevasta järjestelmästä 
  2. Käyttäjiä pyydetään määrittelemään vaatimukset järjestelmälle 

  3. Suunnitellaan yhdessä käyttäjien kanssa
  4. Käyttäjiä pyydetään antamaan käyttöliittymistä laadullisia ”asiantuntija-arviointeja” 

  5. Käyttäjiä pyydetään katselmoimaan käyttöliittymiä 
  6. Käyttäjiltä kysytään ehdotuksia paremmiksi suunnitteluratkaisuiksi 
  7. Käyttäjät laitetaan pisteyttämään järjestelmän käytettävyys toimittajien esittämien demojen perusteella 

Oikeat tavat ottaa käyttäjät mukaan:

  1. Sisällölliset haastattelut: käyttäjiltä haastatellaan heidän työstään tai ammattiosaamisestaan 
  2. Käyttäjiä havainnoidaan heidän työssään 
  3. Käyttäjiä pyydetään käytettävyystestien testihenkilöiksi 
  4. Käyttäjiltä kysytään heidän käyttökokemuksestaan 
Jos nämä vetää yhteen periaatteiksi, niin voisi tiivistää, että käyttäjät otetaan mukaan laadullisesti ja eettisesti oikein, kun  
  • Käyttäjien ei pidä olla missään muussa roolissa kuin oman ammattinsa ja työtehtävänsä edustajana (käyttäjät ovat siis ainoastaan omalla mukavuusalueellaan)
  • Käyttäjiä ei pidä vastuuttaa mistään asiasta järjestelmän hankinnan ja kehitystyön aikana; ei esimerkiksi siitä, että osaavatko jäsentää haastatteluissa vastauksiaan oikein ("oikeat tavat" kohta 1). Kaikki vastuu suunnitteluratkaisujen  - ja myös vaatimusten - oikeellisuudesta on aina suunnittelutiimillä. 
Jos kiinnostaa, miten tehdään tuloksellisesti ja tehokkaasti sisällöllisiä haastatteluja ("Oikeat tavat" kohta 1),  olen kirjoittanut menetelmästä kirjan Kohdemaailma-analyysi. Menetelmässä kerrotaan, miten haastatella asiakkaita niin, että saadaan nopeasti syvällinen ymmärrys asiakkaan tarpeista samalla, kun haastateltavia kohdellaan eettisesti oikein. 

PS. Jos sinulla on kommentoitavaa ym. oikeisiin ja vääriin tapoihin (tai muuten kirjoitukseen), niin mielellään sellaisia kuulisin!

2 kommenttia:

  1. Olisiko mahdollista saada tästä tiivistelmä englanniksi? (Opetuskäyttöä ajattelen)

    VastaaPoista
  2. Valitettavasti minulla ei ole tuota englanniksi käännettynä.

    VastaaPoista