perjantai 17. tammikuuta 2014

Tuomioistuinjärjestelmän epäonnistuminen - taustalla toimimattomat käytettävyyden suunnitteluperiaatteet? (taas)

Ritu -tuomioistuinjärjestelmän epäonnistumisen syyksi selitetään liian suppeita käytettävyystestejä. Oletettavaa kuitenkin on, että taustalla oli lähtökohtaisestikin toimimaton lähestymistapa käytettävyyden suunnitteluun ja varmistamiseen. 

Osui silmiini artikkeli Tekniikka ja Talous -lehdestä käytettävyydeltään epäonnistuneesta järjestelmästä: tuomioistuinten käyttöön hankitusta Ritu-järjestelemästä. Siitä sanotaan mm. että "järjestelmä hidastaa toimintaa tuomioistuimissa, vaikka sen piti nopeuttaa oikeusjuttujen käsittelyä. Tuomion antamiseen voi kulua jopa kolme kuukautta, kun se ennen annettiin vanhalla järjestelmällä kuukaudessa." 

Jutun mukaan käytettävyyteen oli panostettu: 
  • "sovelluksen käytettävyyttä testattiin useammassa käräjäoikeudessa. Testikäyttäjinä oli sekä tuomareita että käräjäsihteereitä... ilmeni joitain teknisiä ongelmia, mutta käyttöliittymään ei juurikaan puututtu"
Toisaalta todetaan, että käytettävyystestaus oli puutteellista
  • "Käytettävyyteen olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota...  Testaukseen oli kuitenkin valittu hyvin yksinkertaisia juttuja, joissa oli yksi syytetty ja yksi syytekohta. Kun tositilanteessa eteen on tullut laajoja rikosjuttuja, joissa on paljon vastaajia ja paljon syytekohtia, on sovelluksen käyttö koettu kohtuuttoman hankalaksi"
  • Vielä todetaan, että "kentän ääntä voitu kuunnella vieläkin tarkemmin".
Tuleviksi korjaustoimenpiteiksi suunnitellaan: 
  • "Järjestelmää tullaan kuluvan vuoden aikana jatkokehittämään erityisessä jatkokehitysprojektissa, jota varten on valikoitu kenttää edustava joukko. Ryhmä koostuu päällikkötuomareista, käräjäsihteereistä ja it-alan ammattilaisista".
---------------
Johtopäätös 1: projektissa tehty perinteistä toimimatonta käytettävyyssuunnittelua

Kun tätä juttua tarkastelee, niin pidän oletettavana siltä, että käytettävyystoimenpiteet ovat olleet juuri niitä, jotka eivät ole olleet tuloksellisia aiemminkaan (ensisijainen ongelma ei siis ei ole se, että ainoastaan käytettävyystestaukset olisivat olleet puutteellisia):
  • Vaikka en ole nähnyt alkuperäistä tarjouspyyntöä, olen varma, että siinä ei aidosti edellytetty käytettävyyttä toimitettavalta järjestelmältä
  • Käytettävyystestauksen rooli näyttää olleen keskeinen käytettävyystoimenpide. Kuitenkin käytettävyystestaus potentiaalisesti on käytettävyyden vihollinen #1 (esim. aiempi juttuni http://kaytettavyysnavigoija.blogspot.fi/2013/12/kaytettavyyden-arviointi-kaytettavyyden.html). 
  • Oletan myöskin - vaikka jutusta ei käy ilmi - että loppukäyttäjiä (tuomareita, käräjäsihteereitä tms.) oli vastuutettu käytettävyydessä toimimattomin tavoin 

 Johtopäätös 2: projektin korjaustoimenpiteet jatkavat samaa toimimatonta rataa

Jutusta ei myöskään käy tarkemmin ilmi, miten jatkokehitys tarkalleen tullaan tekemään. Mutta artikkelista saa viitteitä siltä, että samaan tyyliin kuin aiemminkin: ajatellaan, että jos on edustava joukko käyttäjiä kentältä mukana, niin sillä asiat ratkeavat. 

Näin ei kuitenkaan välttämättä lainkaan ole: käyttäjien mukanaolo ei itsessään ratkaise mitään. Vaan se, miten käyttäjien ja suunnittelutiimin roolitus ja vastuu menevät. 

--------------

Miten pitäisi toimia

Olen kirjoitellut aiheeseen liittyen moneen kertaan, niin tässä blogissa kuin artikkeleissa:


Posted by at

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)