Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä on ollut jonkin aikaa käytössä uusi matkakortinlukija. Lukijassa on mitä selviä, jopa ihan perustason käytettävyysongelmia (toki vahvuuksiakin). Erityisen mielenkiintoisen tapauksesta tekee se, että käytettävyysongelmia on, vaikka matkakortinlukijaa on käytettävyystestattu paljon, jopa 100 käyttäjän massatesteillä (näin ainakin kerrotaan aikoinaan julkaistussa tarjouspyynnössä). Aloitan matkakortinlukijan käytettävyysanalyysin. Analyysi koostuu lyhyistä, muutaman minuutin videopätkistä.
Laitteen käytettävyyden lisäksi analysointarjouspyyntöä: tavasta, miten hankkeessa on käytettävyyttä pyritty varmistamaan. Analyysissa tulen osoittamaan, että itse asiassa on ihan loogista, että hankinnassa käytetty tapa ei todellakaan takaa käytettävyyttä. Alla analyysin osa 1: "Tästä kyse" (vajaan 4 minuutin video).