Matkakortinlukija, osa 11: Kauniit käytettävyyden periaatteet, jotka eivät toimi. Miksi?

Nyt menen varsinaiseen asiaan. Eli näillä ja seuraavilla videoilla vastaan kysymykseen: Miten on mahdollista, että tehdään paljonkin käytettävyystyötä, mutta lopputulos on käytettävyydeltään ongelmallinen?

Matkakortinlukijan hankinnassa käytettävyyden varmistamista on kuvattu kolmesta näkökulmasta:

1. käyttäjäkeskeinen suunnittelu, 
2. käytettävyysvaatimukset ja 
3. käytettävyysarvioinnit (käytettävyyskatselmoinnit).

Näissä kahdessa videossa analysoin kohtaa 1: Miksi sinällään hyvän tuntuiset käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet eivät varmista käytettävyyttä? Edes periaatteellisella tasolla.

Video 11a. Johdanto ja käytännön perustelut (pituus 6:15):

Video 11b. Teoreettiset perustelut ja johtopäätökset (pituus 6:22) 

Huom! Analyysissa käytän välillä termiä "käytettävyyssuunnittelu", synonyymina termille "käyttäjäkeskeinen suunnittelu".

Edellisen osan (10) voit katsoa täältä. 

Seuraavan osan (12) voit katsoa täältä.

PS. Saat ilmoituksen sarja uusista osista liittymällä postituslistalle!