keskiviikko 11. toukokuuta 2011

Vertaileva käytettävyystestaus demoilla ei toimi

Käytettävyystestaus on periaatteessa toimiva ratkaisu järjestelmien käytettävyyden vertailussa. Tällaisia näkee joskus myös tarjouspyynnöissä valintakriteerinä. Esimerkiksi eräässä tarjouspyynnössä käytettävyystestauksen tuloksen painoarvo oli 50% valintaperusteesta:

"Tarjoajan toimitettava laitteisto ja demo järjestelmästä. Testauksessa analysoidaan tehtävän onnistumista, nopeutta, virhetoimintojen määrää... Mikäli käytettävyystestauksessa 30% käyttäjistä epäonnistuu, kyseinen tarjous hylätään".

Kuitenkaan demoilla tehtävä käytettävyystestaus ei anna välttämättä ollenkaan luotettavia ja valideja tuloksia. Syy on yksinkertainen: käytettävyystestaus on menetelmänä herkkä pienillekin suunnitteluongelmille. Testauksen tulokset voivat olla huonot esimerkiksi jonkin epäselvän termin vuoksi, joka olisi helppo muuttaa lopulliseen järjestelmään. Eli hylätyksi voi tulla järjestelmä, joka olisikin pienin muutoksin toimivin.

Käytettävyystestaus voi toimia validina vertailuperusteena valmisohjelmistojen hankinnassa. Mutta jos kyseessä on joko asiakaskohtaisesti räätälöitävä tai kokonaan asiakaskohtainen järjestelmä, käytettävyyden varmistamista tulee lähestyä muuta kautta.

Tähän ei ole välttämättä valmiita yleispäteviä ratkaisuja, vaan valintakriteerit tulee kehittää tapauskohtaisesti.  Lähtökohtana tulisi periaatteessa olla päätös siitä, että jätetäänkö käytettävyys hankkijan vai toimittajan vastuulle. Vaikka jälkimmäinen on ehkä houkuttelevampi vaihtoehto, käytännössä luultavasti tulee kuitenkin lähteä siitä, että käytettävyyden varmistus jää viime kädessä hankkijan vastuulle. Käytettävyyden "vastuullistaminen" toimittajalta on mahdollista mutta metodologisesti vaativaa. Lisäksi tämän päivän toimittajamaailmassa tuskin ollaan sellaiseen vastuuseen vielä kypsiä.

1 kommentti:

  1. Väittämä pitää paikkansa räätälöitävien ohjelmistojen osalta, kuten toteatkin, mutta hankittaessa toiminnoiltaan standardinomaista ratkaisua käytettävyystestaus on kyllä mielestäni varsin toimiva menetelmä. Esimerkiksi www-julkaisujärjestelmien keskeisimmät toiminnot ovat sellaisia, että niiden käytön pitäisi sujua jouhevasti ja virheettömästi suurimmalta osalta käyttäjiä. Testaukset ovat kuitenkin paljastaneet suuria eroja eri järjestelmien välillä.

    Käytettävyystestauksen suurin kompastuskivi onkin juuri tuo mainitsemasi suunnittelu. Harkitsemattomasti toteutettu ja huonosti valvottu testi antaa niin kirjavia tuloksia, etteivät ne ole vertailukelpoisia.

    VastaaPoista