perjantai 19. elokuuta 2011

"Järjestelmän on oltava helppokäyttöinen" - vaatimus, jolla ei merkitystä

Jokainen järjestelmä täyttää vaatimuksen "järjestelmän on oltava helppokäyttöinen"

Erään asiakaskohtaisen järjestelmän tarjouspyynnön vaatimustaulukon yhdeksi pakolliseksi vaatimukseksi oli määritelty:

Järjestelmän on oltava helppokäyttöinen.

Tämä onkin yksi tyypillinen esimerkki, kun määritellään "käytettävyysvaatimuksia" tarjouspyyntöihin. 

Mitä tällainen vaatimus oikeastaan tarkoittaa? Kun puhutaan "vaatimuksista vaatimukselle", niin vaatimuksen tulisi olla
  •  todennettava (verifioitava): vaatimuksen täyttyminen voidaan tarkistaa niin, että ei tule erimielisyyksiä siitä, että toteutuuko vaatimus vai ei

  • validi: vaatimus on sisällöltään oikeita (= sen täyttyminen tarkoittaa, että kyseinen järjestelmä on "oikeasti" käytettävä) 


Vaatimus Järjestelmän on oltava helppokäyttöinen ei ole todennettava, koska ei ole mitään yksiselitteistä ja yleisesti hyväksyttyä kriteeriä sille, milloin järjestelmä on ”helppokäyttöinen”. Vaatimus on aivan liian yleinen ja epämääräinen.

Tietääkseni tällaisessa tapauksessa toimittaja voi yksinkertaisesti ja yksipuolisesti todeta, että "järjestelmä on helppokäyttöinen". Piste.  (vai tietääkö joku paremmin?)

Sitä kautta kaikki toimittajat voivat sitoutua tämän pakollisen vaatimuksen täyttämiseen ilman, että se merkitsee mitään järjestelmän aidon helppokäyttöisyyden näkökulmasta.

Vaatimus on tavallaan tietenkin validi (jos nyt halutaan helppokäyttöistä järjestelmää). Mutta kun vaatimus on niin epämääräinen (ei-todennettava), sen validiuden tarkastelu ei ole mielekästä. 

Yhteenveto: vaatimuksella "järjestelmän on oltava helppokäyttöinen" ei ole käytännön merkitystä tarjouspyynnössä.  

4 kommenttia:

  1. Seuraan blogiasi mielenkiinnolla, kiitos tästäkin kirjoituksesta.

    Jos haluaa ajatella positiivisesti lienee hyvä asia kuitenkin se, että tarve järjestelmän käytettävyydelle on mainitsemassasi tapauksessa tunnistettu.

    Osaatko sanoa, miten tällainen vaatimus päädytään tarjouspyyntöön kirjaamaan? Mieleen tulee yhtenä mahdollisena selityksenä se, että helppokäyttöisyys on puhekieleen vakiintunut termi. Henkilö, joka ei ole käytettävyyteen perehtynyt, saattaa kokea sen täysin asialliseksi vaatimukseksi.

    VastaaPoista
  2. Mielenkiintoinen kysymys tuo jonka esität. Itsekin olen miettinyt, että miltä taustalta tarjouspyyntöjen käytettävyysvaatimukset nousevat.

    Vastausta en tiedä. Joitakin hypoteeseja minulla on:
    - Tuo mitä ehdotat on varmasti yksi vaihtoehto. Tarjouspyyntöjä laativat näkevät asian tärkeäksi, mutta eivät syvällisemmin perehdy asiaan ja jäsennä käytettävyyden vaatimisen haastavuutta. Kun olen käynyt läpi tarjouspyyntöjä, niin niissä on paljon samantyylisiä vaatimuksia mutta eivät yleensä kuitenkaan suoraan toinen toistensa kopioita.
    - Toisaalta tietyn tyyppiset käytettävyyskriteerit toistuvat. Yksi aika yleinen tapa arvioida käytettävyyttä on, että käyttäjäraati arvioi käytettävyyttä toimittajien esittelemien demojen perusteella. Tämän arviointitavan juuret kyllä kiinnostaisivat. Arviointitavalla kun ei ole paljonkaan validiteettia käytettävyyden näkökulmasta

    Eli mielestäni asia olisi mielenkiintoinen tutkimuksen paikka (ihan oikeasti).

    VastaaPoista
  3. Tuo on todella iso ongelma vaatimusluetteloiden tekemisessä ja tulee vastaan lähes joka projektissa. Käytettävyyttä on mahdotonta kuvata vaatimuksiin yhtä tiukoilla kriteereillä kuin toiminnallisia vaatimuksia. Mutta vaatimuksiin pitäisi jotenkin saada tilaajan vilpitön tahtotila siitä, että "käytettävyyteen on panostettava". Tällaisia vaatimuksia ei pystytä todentamaan, mutta ehkä ne antavat jotain signaalia tahtotilasta (toiveajattelua varmaan).

    Auttaisiko/täsmentäisikö esim.
    - Nielsenin sääntöjen listaaminen?
    - Vaatimukset siitä että tehdään käyttäjätutkimusta, käyttöliittymä suunnitellaan käyttäjien tavoitteiden pohjalta, käytettävyyttä arvioidaan ja testataan jne.?

    Se voidaan ainakin todentaa, onko tehty käyttäjätutkimusta tai käytettävyyden arviointia. Niiden laadusta toteaminen ei kerro mitään, eikä se myöskään takaa minkäänlaista käytettävyyttä. Mutta parempi sekin on kuin pelkkä "Järjestelmän on oltava helppokäyttöinen"-vaatimus.

    VastaaPoista
  4. Topi, otat monta mielenkiintoista asiaa esiin. Palaan näihin asioihin tulevissa postuksissani (ja olen ehkä kirjoitellut ainakin jotain aiemminkin). Lyhyesti kuitenkin:

    "Käytettävyyttä on mahdotonta kuvata vaatimuksiin yhtä tiukoilla kriteereillä kuin toiminnallisia vaatimuksia."
    - Periaatteessa on mahdollista, mutta vaativaa

    "Mutta vaatimuksiin pitäisi jotenkin saada tilaajan vilpitön tahtotila siitä, että "käytettävyyteen on panostettava". Tällaisia vaatimuksia ei pystytä todentamaan, mutta ehkä ne antavat jotain signaalia tahtotilasta (toiveajattelua varmaan)."
    - Tämä on minunkin näkemykseni ja kokemukseni (siis että on toiveajattelua)

    "Auttaisiko/täsmentäisikö esim. Nielsenin sääntöjen listaaminen?"
    - mielestäni ei

    "Vaatimukset siitä että tehdään käyttäjätutkimusta, käyttöliittymä suunnitellaan käyttäjien tavoitteiden pohjalta, käytettävyyttä arvioidaan ja testataan jne.?
    Se voidaan ainakin todentaa, onko tehty käyttäjätutkimusta tai käytettävyyden arviointia. Niiden laadusta toteaminen ei kerro mitään, eikä se myöskään takaa minkäänlaista käytettävyyttä".
    - täysin samaa mieltä

    "Mutta parempi sekin on kuin pelkkä "Järjestelmän on oltava helppokäyttöinen"-vaatimus."
    - mahdollisesti näin. Mutta tässäkin oikeastaan ainoa varma asia on se, että hankkijalle tulee lisää kustannuksia

    VastaaPoista