tag:blogger.com,1999:blog-1445256629357746536.post2690677211065588336..comments2023-07-28T14:54:54.639+03:00Comments on Käytettävyysnavigoija: Erään osallistumispyynnön käytettävyysanatomiaTimo Jokelahttp://www.blogger.com/profile/09342704796187697712noreply@blogger.comBlogger3125tag:blogger.com,1999:blog-1445256629357746536.post-30210611665235802812015-04-19T11:51:54.478+03:002015-04-19T11:51:54.478+03:00Kiitos Jukka kommenteista!
Minun kirjoitukseni lä...Kiitos Jukka kommenteista!<br /><br />Minun kirjoitukseni lähtökohta on se, että tarjouspyyntöön pitäisi määrittää käytettävyydelle - niin kuin muillekin laatuominaisuuksille - "riittävä" taso pakollisiin vaatimuksiin. <br /><br />Ja tuon riittävän tason varmistamiseksi on käytettävä sellaisia menetelmiä, että oikeasti valitaan järjestelmä, joka täyttää tuon halutun riittävän tason. Että menetelmän mahdollisen epätarkkuuden vuoksi ei päädyttäsi sellaisen järjestelmän valintaan, minkä käytettävyys on liian huono meille. <br /><br />(On sitten eri keskustelun aihe, miten määrittää tuo "riittävä" taso)Timo Jokelahttps://www.blogger.com/profile/09342704796187697712noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1445256629357746536.post-70088594780364989112015-04-15T11:59:42.390+03:002015-04-15T11:59:42.390+03:00Ehkä jaksan jossain välissä kommentoida kirjoitust...Ehkä jaksan jossain välissä kommentoida kirjoitusta tarkemmin, mutta tässä vaiheessa kommentoin vain analyysivaihetta 1, sillä siitä on minulla aika fundamentaalisti erilainen näkemys. <br /><br />Ensiksi disclaimerit: <br />Käytettävyydestä ja sen arvioinnista en tiedä mitään, mutta julkisista IT-hankinnoista ja sen problematiikasta sitäkin enemmän – kokemusta on vajaa 10 vuotta josta puolet toimittajan ja puolet tilaajan puolelta. <br />Olen myös tämän tapauksen vastuullinen valmistelija hankintabyrokratian osalta, mihin kuului käytettävyysarvioinnin sovittaminen lainsäädäntöön ja oikeustulkintaan sopivaksi. Katselen asiaa siis huomattavan värittyneiden silmälasien läpi. Itse mallit käytettävyysarviointiin kehitettiin Aalto-yliopistossa yhteistyössä käytettävyys tutkijoiden, IT-väen, substanssiasiantuntijoiden ja hankintabyrokraattien toimesta. <br /><br />Sitten asiaan:<br />Jokela on saarnannut demoilla tehtävää käytettävyyden arviointia vastaan jo pitkään ja pystyn näin amatöörinä ymmärtämään hyvin hänen esittämänsä ongelmat siitä että tulokset eivät varmasti ole absoluuttisen oikeita.<br /><br />Julkista hankintaa tehdessä pitää toisaalta ymmärtää, että mitään absoluuttisen oikeita arvoja ei vertailuissa edes haeta, vaan merkityksellisiä eroja eri tarjoajien välille. Tähän demot soveltuvat mielestäni vallan hyvin. Demoilla tehtävä arviointi mittaa mielestäni kahta asiaa:<br />1. Tuotteen yleistä käytettävyyden tasoa, eli onko se ylipäätään fiksusti suunniteltu ja kehityskelpoinen yksilö<br />2. Toimittajan halua ja kykyä toteuttaa käytettäviä järjestelmiä<br />Ensimmäinen on tuotteen ominaisuus jolle saattaa olla tuotteesta riippuen hyvin vaikeaa tehdä mitään ratkaisevasti tilannetta muuttavaa ilman hyvin suurta työtä. Jos tällä saamme eroteltua kehityskelpoisimman tuotteen ja karsittua toivottomimman tapaukset, olemme jo pitkällä. <br />Toisen vaikutusta ei myöskään pidä aliarvioida. Jos toimittaja ei ymmärrä millaiseen käyttöön ja millaisille käyttäjille hän on tuotettaan tarjoamassa ja/tai toimittaja ei viitsi tarjousvaiheessa panostaa demon käytettävyyteen, joka on selvästi ilmoitettu vertailukriteeriksi, ei toimittaja todennäköisesti ole ylipäätään oikea valinta. Toisaalta taas toimittaja, joka osaa tuunata demonsa sellaiseksi että kerrotut käyttötapaukset ovat käytettäviä, osaa selvästi asiansa ja pystyy todennäköisesti muutenkin tuottamaan helppokäyttöisiä ratkaisuja.<br />Näiden kahden yhdistelmänä voidaan ns. toivottomat tapaukset saada karsittua pois markkinaoikeudessa pitävin hylkäyskriteerein. Tämän päälle voidaan sitten pisteyttää tarjoukset, eli mitä paremmin pärjäät, sen enemmän tilaaja on valmis maksamaan. <br /><br />Yllä kerrottu perustuu kokemuksiin reilusta puolesta kymmenestä IT-järjestelmien kilpailutuksista, joissa olemme demoilla tapahtuvaa arviointia käyttäneet. Mallin puutteista huolimatta tulokset, eli erot eri tarjottujen ratkaisujen välillä, ovat vastanneet hyvin käyttäjien kokemuksia, eli todellisuutta. Lisäksi malli on tehokkaasti karsinut täysin toivottomia tapauksia. <br /><br />Oma näkökantani on siis se että parempi ottaa käytettävyys huomioon jo valintavaiheessa, vaikka siihen tiettyjä epävarmuuksia ja riskejä sisältyykin. Siinä vaiheessa, kun toimittaja on valittu ja tuote konfiguroitu, on auttamatta liian myöhäistä. <br /><br />Käytettävyysteoreettisesti malli saattaa siis olla ongelmallinen, mutta reaalimaailmassa tulokset ratkaisevat, ei se kuinka hienoa reittiä niihin päästään! Puutteistaan huolimatta demoilla tapahtuvat arvioit näyttävät siis tuottavan hyviä tuloksia, kuten kävi tässäkin tapauksessa!<br /><br />Jukka Katainen<br />Hankinta-asiantuntija, Aalto-yliopistoAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1445256629357746536.post-65662904825887189082015-01-14T08:37:17.927+02:002015-01-14T08:37:17.927+02:00Tämä on vain Timon testikommenttiTämä on vain Timon testikommenttiAnonymousnoreply@blogger.com